Koirablogi saa alkaa menneitä muistelemalla. En lähde puimaan treenibisneksiä, sillä niistä on jäänyt vain hämärä muisto. Sen muistan että yhdet toko-kisat piti peruuttaa kuukautta etukäteen alkaneen juoksun takia. Aloitan kirjoittamisen syntymän ihmeestä.
Supo alkoi olla aika massiivinen. Kuvassa masu 28.6. eli viikkoa ennen h-hetkeä.
3. päivä perjantaina illalla alkoi näyttää siltä että synnytystä edeltävät tapahtumat alkoivat. Olin odottanut synnytystä vasta 7. päivälle (63. pvä), mutta vasta nyt mulle kävi ilmi kaikkien muiden jo-tietämä asia ensisynnyttäjien lyhyemmästä kantoajasta. Odotettu synnytysaika olisi juurikin 59. tai 60. kantopäivä.
Supo siis etsi pesäpaikkoja. Vahvin vaihtoehto oli betoniportaiden alla oleva maapohjainen pikkuvarasto. Siellä se oli käynyt fiilistelemässä jo viikolla, mutta nyt alkoi varsinainen sisustaminen. Pehmeää betonia vähän seinistä pois ja takaovi tähän, kasvimaaharsot vähän kasaan ja hyvä kuoppa talvirenkaiden eteen. Sanoin että ei käy, Riikka on antanut sulle pentulaatikon. Noh, jossain vaiheessa Supo halusi esitellä uuden ideansa: Se aikoi muuttaa alakertaan sängyn alle. Siitäkin oli pakko sanoa, että tuskin käy, sillä aikaisempi asukki, Taku, ei välttämättä ole paras mahdollinen kämppis pennuille. Sängyn päällinenkin kuulemma kävisi, ja sitä onkin pedattu ahkerasti.
Illalla mittasin hieman 36.8 astetta, myöhemmin vielä 36.4. Yön se halusi olla ihan vieressä ja läähätti koko ajan.
Kommentit