FF-tilastopentuetapaaminen on viikon kuluttua täällä Turussa, ja kaikista treenisuunnitelmista innostuneena lähdin etsimään Piikkiöstä jälkimaastoja ja tekemään jälkeä. Toissapäivänä tehtiin makkararuutu Supon muistutteluksi. Tämän jälkeen ajettiin lyhyt mutta meille pitkä (metsä)jälki makkaroin, jotain alle 50 m varmaan, 1 kulma, oli oleentunut lenkin ajan. Oikein hyvin meni. Taku sai mennä perästä loput makkarat nuohoten. Eilen tehtiin sitten keppiruutu (joo mää en näistä mitään tajua, kokeilen riskillä kaikkea...), ja aika äkkiä Supo tajusi, että jaa nämä kepit tällä kertaa! Palkaksi makkaraa, kun sitä se kerran oli selvästi etsimässä. Leikittiinkin kepeillä lopuksi. Metsään tein pikkupikku tikapuujäljen, mutta se meni aika käsille. Mm. siksi, etten oikein löytänyt alkua + Supo oli yhtä pihalla. Parit kepit se huomasi, ja onneksi erityisesti viimeisen kepit. Sitä sit heiteltiin enempi, muista olin karkkipalkannut.  Tein vielä toisen keppijäljen paikkaamaan heikkoja fiilareita, ja huh, tämä menikin ihan ok. Jälkimmäinen oli ihan tuore, edellinen lenkin verran oleentunut. Ensi kerralla tarkempi paikan valinta!

Tänään tokotreenien jälkeen tehtiin Cindy-Jaanan innoittamana esineruutu koko porukalle. Oli hyvä tehdä tämä pitempään harrastaneiden silmäin alla. Supo kyllä tuo mulle kaikki tavarat mitä suurimmalla ilolla (ollaan treenattu mm. kenttien laitojen siivoamista mehutölkeistä yms.), mutta tarvii näköjään ajaa sisälle idea siitä, että nyt ei tarvi pitää nokkaa maassa ja jäljestää, vaan on ok mennä eteenpäin ja haistella ilmaa. Ehkä Riikka ja Heidi ratkaisevat nämä ongelman Zorro-Sarin esineruutuluennolla viisastuneina! Eteenmenoja ollaan tehty melkein aina lenkeillä lähettäen koirat hakemaan jäljelle jätettyä lapasta tai pipoa. Pipottomaan kesäkauteenkin olen jo varautunut ostamalla alennusmyynnistä LITTANAN vinkulelun maahan jätettäväksi. Täysin epätyypillistä ennakointia minulta! (Autonaks eli naksut ihtelle.)

Sisähallitokoissa Taku otti kisamaisesti seuruun (hyvä, paitsi täyskäännökset vasemmalle romahtaneet täysin), idarin (seisominen yleisöä vasten edelleen huono, mutta muuten otti aikaisempaa vähempi ressua yleisöstä) ja metallinoudon (lemppari, palautuksen perusasento vähän irti). Hyvä tyttö. Supon kanssa tehtiin Bokseri-Pirkon mallin mukaan eka yhdessä oloa kehän reunalla. Tällä kertaa naksuttelin kuitenkin hiljakseen kaukojen asentoja siitä läheltä tarkastellen samalla vinkumista. Peruuteltiin myös katse alaspäin fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Hyvä homma, Supo peruutti vihdoin ilman lisävinkkejä ihan "operantisti". Vinkumista tarkkailin, ja se onneksi jäikin. Joko vinku tuli siitä, ettei S tiennyt mitä haettiin tai siitä, että se luuli tehtävän olevan "vingu ja peruuta".

Pääkky meni aika hyvin, mutta edelleen pitää olla tarkkana, ettei pää mene vinossa maahan jos käskytän vierestä. Kohdistimena oli karkkikippo muutamien metrien päässä suoristamassa koiraa. Vapautus naksulla sinne. Pysyi yhtä hyvin kuin kotona, yksi pään nosto tuli. Merkkitreenien teemana oli muuttaa liike merkin taakse kääntymisestä merkin ohi juoksemiseksi. Alusta siis pari kertaa metri merkin taakse, ja naks sinne menosta + karkit multa. Sit vaan alusta pois, ja sinnehän se juoksi. Nyt seisautin käskyllä - naks- karkki. Yhdestä seissistä sai lähtä hakemaan ohjattua noutoa, jotka kapulat olivat koko ajan olleet paikoillaan. Jatkan nyt tätä, ja mietin matkalla mitä oikeasti olen tekemässä... Orastava ajatus on tehdä ruutua ja ohjattua pysäyttäen koira satunnaisiin kohtiin merkin takana häivyttäen merkin taaksemenon ennakoinnin. Saa nähdä. Mukava kun torstaiporukkamme aktiiviporras innostui varaamaan hallia vielä täksi kuuksi! Kiitos Pirkolle myös ykköskahveista!