Kävipäs kivaisesti, päästiin koirain kanssa lampaita katsomaan Rymättylään. Katjan Siia ja Kone menivät hienosti - ei mitään uutta auringon alla. Minä yritin silmä kovana katsoa, miten koiraapäin kääntyvien pässipoikien kanssa pitäisi toimia. "Ennakoi", esitti Katja, mutta näin kaupunkipaimenena lampaitten käytöksen ennakointi on kyllä lähinnä arvuuttelua. Eniveis, Taku oli reipas mummu, ja tapansa mukaan halusi tuoda "kaikki SULLE heti nyt". Rotin kanssa muisteltiin eka vihellykset (se muisti ehkä nopeammin kuin minä), ja sit tehtiin kuljetusta ja pikku hakuja. Eteenpäin ajoa en oikein haltsannut. Oikein tosi hyvältä tuntui pikkupojan meno.

Kesän lammastuskoulututusta suunniteltiin, ja vahvasti näyttää siltä, että Piikiön laitumilla tavataan ensi kesänäkin!